UNKARI 2012

UNKARIN LEIRI 16.-21.05.2012



Lue uimareiden itsekirjoittamaa päiväkirjaa täällä! Leirin valokuvia löytyy pikapuolin valmentajilta ja lisätietoa kousposti@gmail.com. Kuvia ei julkaista netissä, vaan jaetaan halukkaille dvd:llä.

Keskiviikko 16.5.

Kirjoittanut Saara ja Ilona

 

Matka hotellille sujui hyvin hyvässä seurassa. Hotellille päästyämme istuimme heti lounaspöytään. Ruoka oli hyvää mutta kasvisten määrä oli todella mitäänsanomaton. Sen jälkeen majoittauduimme huoneisiimme mikä sujui mutkitta. Teimme pienen kierroksen hotellin ympäristössä ja sitten lähdimme treenaamaan. Treeniemme pituus oli 2 tuntia Egerin 50m altaassa. Treenit olivat rankat ja lopputulos oli yhteensä 5.2 kilsan uinti. Uinnin jälkeen palasimme hotellille ja valmistauduimme illalliselle. Ruoka oli hyvää ja samalla juhlistimme kahden uimarin syntymäpäiviä. Illalla vielä oli daily meeting jossa kävimme päivän tapahtumat läpi ja venyttelimme. Illalla olimmekin rättiväsyneitä ja hiljaisuuden alkaessa illalla kymmeneltä hotelli hiljeni kerralla. 


Torstai 17.5. aamupäivä


Kirjoittanut Sakari ja Jaakko

 

Heräsin aamulla tuskissani, Jannen jalka korvassani (Sakke) Sitten vielä aamupalaa söin, ja sieluni uimiselle möin. Aamuharkkoihin tiemme vei, vaikka mielemme ei. Sama sarja toistuu ain’ ei näy loppua lain. Kun uimahallin vettä juon, seuraavan tunnin vessassa luon (Janne). Kauppareissulla myyjät mutisivat, kun housujeni puntit tutisivat. Vaikka salmonellaa pelkäsin, kauraani mä mässytin. Sitten antoi Maukka meille tän – armottoman kirjoitustehtävän. Aamulla altaassa mä viistonnia kelasin, mietin sitä kun itseni hotellille hilasin. Enempää en tähän keksi, haista Maukka keksi.


Torstai 17.5. iltapäivä


Kirjoittanut Taru ja Kaisa

 

Lounaalla tarjottiin hyvää ruokaa ja tuoreita kasviksia. Yritimme syödä mahdollisimman paljon; jotta jaksaisimme päivälliseen asti. Parin tunnin tauon jälkeen menimme salille. Kun nuoremmat uimarit menivät Maurin kanssa tekemään mm. punnerruksia, me vanhemmat menimme punttisalille. Pikaisen tauon ja tankkauksien jälkeen oli vuorossa uimatreenit (kidutusta). Uimme 4 kilometriä ja lopulta olimme aivan näännyksissä. Osan mennessä kauppaan toiset kiiruhtivat hotellille katsomaan jääkiekkoa. Suomen tehdessä ratkaisumaalin viimeisen 8 sekunnin kohdalla, valmentajat huusivat lujaa. Kello 8 oli ruokailu ja ruoka oli hyvää. Sitten vielä daily meeting ja nukkumaan. 


Perjantai 18.5 aamupäivä


Kirjoittanut Topias ja Janne

 

Alkuun tämä kuulostaa hyvin sekavalta, mutta aamulla oli vaikea herätä. Aamu-unisena on vaikea kuvitella edes edessä olevaa aamupalaa ja sitä seuraavaa aamutreeniä. Syönnin jälkeen oli vähän aikaa pakata tavarat ja lähteä hallille. Uiminen itse tuntui todella vihamieliseltä. Sitä seurasi hervoton kauppareissu. Kun kaupassa oli käyty, oli tuskallinen matka takaisin hotellille. Siellä meillä olikin lounasta odotellessamme aikaa nukkua ja lukea kokeisiin. Kun vihdoin saimme ruokaa, olimme hyvin nälkäisiä ja vihaisia ilman mitään järkevää syytä. Ruoat syötyämme olimme kaikki onnellisia ja menivät joko suoraan nukkumaan tai lukemaan kukin omaan huoneeseensa, ja siihen päättyi perjantai-aamupäivä.

 

 

Perjantai 18.5 iltapäivä


Kirjoittanut Roni, Pessi, Kasperi, Wille ja Miro


Ruuan jälkeen menimme lanittamaan Nintendolla 1h 30min. Pessi nukkui, Wille ja Roni pelasivat.  Sitten olimme menossa salille, mutta se oli kiinni. Miro oli salilla toisten kanssa. Me, Kasper, Wille, Pessi ja Roni, juoksimme portaita liikaa ja vähän päälle. Sitten kävelimme uimahallille olimme siellä 2h ja se oli kipua alusta loppuun. Sen jälkeen emme halua nähdä vettä enää koskaan. Kipua oli joka paikassa.


Lauantai 19.5 

Kirjoittanut vanhemmat

Aamu Egerissä valkeni aurinkoisena ja lämpöisenä, toisin kuin aikaisempina aamuina. Aamiaisen jälkeen(eli klo8:00) uimarit suuntasivat kohti tämän päivän ainoita treenejään kävellen viidentoista minuutin matkan hallille. Uimalan edessä uimareista ja valmentajista otettiin yhteiskuva. Tämän päivän treeniohjelmassa oli pelkästään uintia. Turnausväsymyksestä, monista valituksista huolimatta, ei ollut tietoakaan. Onko aikaisempien päivien valittaminen ollut valittamista valittamisen ilosta vai onko väsymys ollut todellista ;=) Loppukaneettina päivän treeneistä täytyy kyllä todeta, että kaikki treenasivat loistavasti ja hyvin motivoituneena! Iltapäiväohjelmassa olikin sitten ansaittu vapaa, johon sisältyi jääkiekko-ottelun seuraamista, kylpylässä käyntiä, herkuttelua McDonald´sissa sekä ostoskierros paikallisessa Pasaatissa. Vanhempien päiväkin meni mainiosti lenkin, kävelyn, uinnin sekä auringonoton, varjossa olon kuten myös vesipuiston ja ostosten merkeissä. Kaiken kaikkiaan myös vanhemmat ovat nauttineet leiripäivistä. 


Sunnuntai 20.5 aamupäivä


Kirjoittanut Iita, Iisa, Kiia ja Azul


Herättiin aamulla seitsemältä, eli samaan aikaan kuin piti olla syömässä. Tänään oli huonon onnen päivä; Topiakselle oli yöllä noussut kuume ja hän jäi hotellille. Matkalla uimahalliin yksi pojista käveli päin ruusupuskaa, ja uimahallilla Maukan sekuntikello hajosi. Uimahallilla yksi starttipalli meni rikki kun siitä hypättiin. Pienemmät ui tänään aamulla noin 4km ja isommat jotain 5km. Alkuverra oli kaikilla sama eli 400 sku ja 600 vaparia. Harjoitusten jälkeen melkein kaikki halusivat mennä kauppaan vaikka kaupat menivät kiinni 30 min harjoitusten päättymisestä. Kaupassa yksi pojista osti dödösuihkeen ja suihkutti sitä ulkona joka paikkaan. Arttu takavarikoi suihkeen.


Sunnuntai 20.5 iltapäivä & valmentajan yhteenveto


Kirjoittanut Maukka


Lounaan jälkeen uimarit saivat pitää ansaitsemansa lepotauon. Tällä välin me valmentajat otimme hieman aikaa myös itsellemme ja päätimme ottaa hieman rusketusta hotellin ulkoaltaalla. Yrityksemme päihittää pj VeSan tiikerirusketus oli kuitenkin lähes mahdotonta, vaikka parhaamme teimmekin. Auringonoton jälkeen hoidimme lähes tähtitieteellisen tarkasti uimareiden hiilaritäydennykset iltapäivän harjoituksiin. Desin mitta tosin unohtui jo Suomeen, mutta 50cl snapsilasi toimi tilanteessa hienosti. Iltapäivän harjoitus koostui juoksulenkistä puistossa Egerin keskustassa ja uimaharjoituksista. Juoksulenkille varasimme uimaria kohden ainakin yhden pullon vettä. Näin uimareille kävi hyvin selväksi, että paljonko sitä vettä kuluu muutaman kilometrin lenkillä kesäisissä lämpötiloissa. Myös valmentajan vesipullo ehtyi yllättäen, kuten pian ehtyi hikoilukin.

Uimatreenit sujuivat jo totuttuun tyyliin, kuten viimeisten harjoitusten kuuluukin (note to self; ensikerralla kahden viikon leiri).  Aamupäivän paha karma ei vielä ollut irrottanut kylmää kouraansa ryhmästämme; juoksulenkillä sattui muutama loukkaantuminen ja pari vanhempaa vammaa uusiutui uimareiden keskuudessa. Myös jalkapallosta tuttua filmaamista esiintyi rajusti. Topias huilasi uimaharjoitukset altaan reunalla aamuisen kuumeen vuoksi, ja poika nukahtikin katsomon alle pelkästä kehotuksesta. Saara ja Kaisa muodostivat yhdessä toimivan uimarin toisen toimivina käsinä, toinen jalkoina.

Viimeisenä osiona uitimme perinteikkään aussi-viestin. Joukkueet kilpailivat tässä sekä Unkarin kaikkien aikojen parhaana kotkalaisena joukkueena erinomaisuuden saralla vuonna 2012, sekä oikeudesta yrittää työntää valmentajakaksikko altaaseen. Voittajien selvittyä puolen tunnin väännön jälkeen valmentajia vietiin kuin Tre-Kronoria vuonna 2011.

Loppupäivä sujui pakkaillessa laukut valmiiksi sekä palkitsemalla leirin kolme parasta suoriutujaa. Kriteereinä oli leiriaktiivisuuden lisäksi muiden huomioon otto, harjoitusohjelman ja valmentajien ohjeiden noudattaminen, ääneen valituksen vähäisyys, sekä käytös leirillä. Näin Unkarin maajoukkueen uimahatun saivat Iisa, Wille ja Ilona.

Kaiken kaikkiaan leiri jää mieliimme ikimuistoisena kokemuksena sekä ryhmähengen ja yleiskunnon kohottajana. Toivottavasti tästä jäi jotain käteen uimareillekin…

Valmentaja hiljenee, mutta vain hetkeksi.



Sunnuntai-iltapäivä & valmentajan yhteenveto

Kirjoittanut Arttu


Maittavan lounaan jälkeen oli tarkoitus pakkailla tavaroita ja muutenkin valmistautua henkisesti huomiseen lähtöön.  Valmentajat lähtivät vanhempien seuraksi auringonpuutettaan pakoon uima-altaalle ja pian seuraan liittyivät myös valtaosa uimareista.  Hotellin uima-altaan vesi oli todella virkistävää ja se auttoi lataamaan akkuja illan viimeistä puristusta varten.  Virkistäytymisen lomassa Mauri joutui minun  tönäisemänä altaaseen kännykkä taskussaan.  Hetken kauhistus muuttui kuitenkin helpotukseksi, kun selvisi, että puhelin oli vedenkestävä ja korvausvelvollisuudelta säästyttiin tällä kertaa. 

 

Vihdoin viimein tuli aika suunnata uimahallia ja keskuspuistoa kohti.  Ennen uintia oli vuorossa lenkki, johon varauduttiin tankkaamalla reilusti vettä ja hyvää mieltä.  Ulkona oli lämpöä melkein 30 astetta, joten mukaan varattiin paljon juotavaa.  Lenkkiä juostiin puistossa noin 45 minuuttia ja matkaa kertyi uimareille vaihtelevasti, mutta tarpeeksi.  Vedenkulutus nousi lenkin aikana uusiin ulottuvuuksiin ja uimarit alkoivat ymmärtää nesteen juomisen tärkeyden.  Ensi kerralla osaavat varmasti itsekin jo varautua tankkaamalla.  Lenkin ja pienen välipalan jälkeen oli vuorossa viimeinen uintiharjoitus, johon kaikkia lähtivät varmasti innoissaan.  Etukäteen olimme jo vähän pelotelleet, että viimeinen treeni tulee olemaan kaikista raskain, eikä se missään tapauksessa helpoin harjoitus ollutkaan.  Välipalan syönti auttoi jaksamaan vähän paremmin mielestäni, vaikkakin takana oli jo raskas lenkki ja leiri.  Viimeisen viestiuinnin jälkeen oli vuorossa valmentajien ”kaste” ja vaikka kuinka yritin vastaan laittaa, niin altaaseenhan siinä sitten jouduttiin vaatteet päällä.  Pulahduksen jälkeen jätimme hyvästit uintikeskukselle ja matkasimme hotellille odottelemaan päivällistä.

 

Alunperin olimme suunnitelleet, että menisimme seuraamaan vesipoolo-ottelua, mutta ottelua ei sitten ollutkaan.  Liekö sitten kielimuurista johtunut tämä pieni väärinkäsitys.  Päivällisellä palkitsimme vielä muutaman uimarin ja juhlistimme päivän ennakkoon Roni syntymäpäiviä.

 

Leiri meni kaiken kaikkiaan mielestäni todella mallikkaasti ja uimarien kohdalla kehitys oli selkeästi huomattavissa.  Leirin alkupään treeneissä korjaamani tekniikat olivat iskeytyneet uimarien selkäytimeen ja ennestäänkin hyvännäköinen uinti näytti vielä paremmalta.  Kilometrimäärät olivat treeneissä korkeat, mutta silti pienimmätkin jaksoivat hyvin uida loppuun asti.  Vapaa-ajalla oli huomattavissa, että yhteishenki oli todella hyvä ja uimarien käytös oli mallikasta koko leirin ajan.  Olen todella tyytyväinen jokaisen uimarin panokseen ja lähden mielelläni myös tämän porukan mukana uudestaan leirille, mikäli mahdollisuus tulee.

Tsemppiä uimareille kesän kisoihin ja viimeistään syksyllä tavataan taas.

Ċ
Kotkan Uimaseura,
10.5.2012 klo 3.44
Ċ
Kotkan Uimaseura,
10.5.2012 klo 3.44
Ċ
Kotkan Uimaseura,
10.5.2012 klo 3.44
Comments